Historiaa
Perimätiedon mukaan Sivakan asutus tuli läheisen Autiojärven rantaan vesistöjä pitkin. Viljelemään siirryttiin ylemmäs vaaroille halloja pakoon. Tästä vaellukesta kertoo Häkkilän vanhan riihen seinähirsi. Riihi oli siirretty suvun maille Autiojärven rannasta. Seinähirteen on kaiverrettu vuosiluku 1714. Häkkilä on kylän vanhin talo. Häkkiset tulivat Sivakkaan 1700-luvun alkupuoliskolla. Ensin on asuttu ns. jokamiehenoikeudella, kunnes suku sai virallisen asumisoikeuden vuonna 1754. Tästä kertoo sukukunniaviiri Yläpihan aitan takana.
Veljekset Ukko-Jussi ja Ukko-Risto jakoivat Häkkilän maat vuonna 1890. Yläpiha syntyi 1950 kahden veljeksen taas jaettua Juhon maat. Elanto on saatu maanviljelystä ja metsätöistä. Navetassa ammui viisi kyyttöä, jotka lypsettiin käsin. Heinät tehtiin hevosella. Hevosen kuoltua pellot niitettiin käsin ellei saatu traktoria töihin. Pelloilla kasvatettiin heinän lisäksi perunaa ja puutarhassa marjapensaita savottalaisille sekä koulun asuntolaan. Häkkilän vanhat aitat olivat matkailunähtävyytenä 1960-70 -lukujen vaihteessa. Vanha vieraskirja kertoo vierailijoista ympäri maailmaa.
Karjasta luovuttiin vuonna 1987 isäntäväen jäädessä eläkkeelle. Esivanhempien työtä kunnioitettiin: peltoja ei metsitetty eikä vanhoja rakennuksia purettu. Suunnitelmissa ollut maatilamatkailuyritys peruuntui, koska raskas työ oli vienyt isäntäväen terveyden. Pellot niitettiin omalla kustannuksella. Välillä Ympäristökeskus niitti peltoja, raivasi näkymiä avoimiksi korjasi perinnerakennuksia.
Vuonna 2006 Yläpiha alkoi saamaan EU:n maataloustukia. Peltoja alettiin säännöllisesti niittää ja vesoittuneita aloja raivattiin takaisin. Emäntä löysi valokuvan tilan vanhasta päärakennuksesta. Syntyi idea hankkia samanlainen rakennus entiselle paikalleen. Maatilan muut rakennuksethan ovat paikoillaan, mutta päärakennus puuttui muuten viehättävästä pihapiiristä peltojen keskellä.
Vuonna 2014 löytyi nettipalvelun kautta tarkoitukseen sopiva, purettu satavuotias maatilan päärakennus Kerimäeltä. Hirret siirrettiin Sivakkaan ja samana kesänä alkoivat rakennustyöt. Talon pystyttäminen kesti yllättävän kauan. Vuoden vieneeseen rakennusprojektiin ei saatu rahoitusta, vaan kaikki oli maksettava yksityisvaroista.
Rakennus ei ole vieläkään valmis vuoden kestäneestä urakasta huolimatta. Seinähirsiin ei jätetty laskeutumisvaraa. Tästä aiheutuu rakennuksen vetoisuus. Talo jäi matalaksi, koska rakentajat eivät asentaneet kaikkia hirsikertoja eja kuin ikkunoiden yläreunaan asti. Lisäksi yksi väliseinähirsi puuttuu kokonaan tuvan puolelta. Monta muutakin rakennusvirhettä on vuosien varrela ilmennyt.