Meistä

Tilamme toimintakeskus sijaitsee vanhan päärakennuksen paikalle pystytetyssä hirsirakennuksessa. Tämä on satavuotias, maatilan entinen päärakennus, joka on siirretty Kerimäeltä tilallemme. Aiempi päärakennus on ollut kolmasosan nykyistä hulppeamman kokoinen. Huonejärjestys on sama, kuin pielisenkarjalaisissa perinnerakennuksissa. Kalusteet ja esineet ovat pääasiassa suvun vanhoja sekä jonkin verran lahjoituksina saatuja. Yläpihan kylämatkailukohteessa toimii kesäkahvila, käsityöpuoti, kotikirppis ja kotimuseo. Kesällä 2017 avautui Aittagalleria.

Luhtiaitassa on ekovessa. Pirttirakennukseen pääsevät myös liikuntarajoitteiset. Varustukseen kuuluu pyörätuoliramppi. Leivonnaisten ja käsitöiden suoramyyntiä. Sesonkiaikoina herukkaa ja omenia, joulukuusia ja -kransseja. Perinnebiotooppien raivauksessa nousseita kiviä voi hakea ilmaiseksi. Hygieniapassi löytyy. Tilan väki on elämäntyönsä maatilalla tehneitä, maatalousalan koulutuksen saaneita ammattilaisia.

Ekologisuus on meille tärkeää. Tiedämme, että minkä laitamme luontoon se ei sieltä minnekään häviä. Lajittelemme ja kierrätämme jätteet. Käytössämme on kaksi kompostoria. Luhtiaitassa on ekovessa. Vältämme torjunta-aineiden käyttöä ja lannoitamme maltillisesti.

Kotileivonnaisissa käytetään suomalaisia raaka-aineita. Tuotteet ovat pääosin laktoosittomia. Vältämme liiallista rasvan ja sokerin käyttöä.

Kunnioitamme perinteitä. Elämme vuodenkierron mukaan, vietämme joulut ja pääsiäiset perinteisin menoin. Vaalimme kulttuuriperintöä mm. tallentamalla paikallisia kansantarinoita.

Tilamme on arvokas kulttuuriympäristökohde rakennusten ja kaukonäkymien johdosta. Luhtiaitta on rakennettu vuonna 1798. Eloaitan  takaa näkyy sukukunniaviiri. Tämä rakennus on valmistunut vuonna 1895. Kuja-navetta on vuodelta 1901. Nykyinen asuinkäytössä oleva päärakennus tehtiin vuonna 1955. Pyöröhirsinen pihasauna on vuodelta 1989.

Häkkisen suku on aina osannut arvostaa sinisinä siintäviä maisemia. Karjanpidon päätyttyä osa pelloista vesakoitui ja kaukonäkymät alkoivat umpeutua. Pusikoita on nyt alettu raivata. Saimme työstämme Pro Agria Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaisten maisemanhoitotunnustuksen vuonna 2015. Kasviviljely pitää pellot kunnossa. Metsätaloutta harjoitamme alavammilla mailla säilyttäen vaaramaisemat avarina.

Huomio! Tarjoamme ILMAISTA LUOMUNURMEA noin 3 ha:n alalta niitettäväksi ja pois kuljetettavaksi. Reheväkasvuinen nurmi käy laiduneläinten lisäravinnoksi, karjankuivikkeeksi, biokaasutukseen, viherlannoitteeksi jne. Kysy lisää numerosta 050 599 4630. Pielisen-Karjalan maaseutuhallinto on asettanut tavoitteeksi lisätä 500 peltohehtaaria viljelysmaita. Tähän talkooseen tahdomme mekin osallistua. Ostaisimme mielellään kylän läheisyydestä lisää peltomaata. Myös metsitetyt alat kelpaavat. Tarjoa! Hankkimalla kylätien varresta vanhoja peltomaita hoitaisimme samalla muuten umpeen kasvavaa kylämaisemaa.

Maisemien lisäksi lähistöltä löytyy muutakin mielenkiintoista katseltavaa. Maillamme sijaitsee maakuntakaavaan merkitty Vastamännikön muinaiskalmisto ja Itkukivi. Suuren irtolohkareen juurella ovat entisajan ihmiset käyneet suremassa vainajiaan. Paikalle on pystytetty Matkamiehen risti. Viittaopastus Peri-Sivakantieltä. Luontopolun alkupäässä on pitkospuut.

Noin kilometrin päässä meiltä on kylätien varressa jylhä Myllypuron rotko. Purossa oli aikoinaan mylly, jolla jauhettiin viljat. Purorotkon molemmilla rinteillä kasvaa suojeltua aarnimetsää.

 

 

 

Tämän sivun tulisi sisältää yksityiskohtaista tietoa tästä verkkoprojektista, yrityksestäsi ja tuotteista ja palvelusta joita tarjoat. Keskity ominaisuuksiisi, kerro yrityksesi historiasta, todiustuksista ja palkkioista.

Voit korostaa tärkeää tietoa tai ilmoituksia näin.

Projektin historia

Sivakkavaaran kylä on Valtimon vanhimpia asuttuja seutuja. Merkkejä asutuksesta löytyy jo 1500-luvulta. Kylän nimeen liittyy kaksi tarinaa. Toisen tarinan mukaan verovouti Simon Affleckin asiamies katkaisi suksensa eli sivakan jyrkässä Myllypuron rinteessä ja kirosi kylän sivakaksi. Toisessa kertomuksessa kylän nimesi karjalainen kauppamies Hilippa Vorna kolaroituaan kyseisessä paikassa.

Häkkisen suku on uusimpien tutkimusten perusteella lähtenyt Viipurin lähistöltä ja vaeltanut pohjoiseen. Suvun erityispiirteitä on iloisuus ja puheliaisuus verrattuna keskivertovaltimolaisiin. Häkkiset ovat tulleet Sivakkaan 1600-luvulla. Maarekisterinumero on ykkönen. Virallisen asumaoikeuden Häkkiset saivat vuonna 1754. Tästä kertoo Yläpihan sukukunniaviiri.

1890-luvulla Häkkilä jaettiin kahden veljeksen, Riston ja Juhon, kesken. Yläpiha on Juhon jälkeläisten omistuksessa. Tilalla on viljelty jopa vehnää 1930-luvun lämpiminä kesinä. Metsätyöt ovat olleet aina merkittävä tulonlähde. 1970-80 -luvuilla keskityttiin lypsykarjan pitämiseen. Navetassa ammui parhaimmillaan viisi kyyttöä. Peltotyöt tehtiin hevosvoimin. Hevosta pidettiin kujarakennuksessa. Sota-aikana suojeluskuntalaiset olivat hakeneet tilan hevosen. Polle ei palannut koskaan takaisin.

1980-luvun lopulla talonväki luopui karjan pidosta. Menneiden sukupolvien työtä kunnioitettiin: peltoja ei metsitetty ja vanhat rakennukset saivat jäädä paikoilleen. Suunnitelmissa oli mm. maatilamatkailun harjoittaminen, mutta raskas maataloustyö oli vienyt isäntäväen terveyden. Tilan vanhat rakennukset olivat Valtimon matkailunähtävyytenä 1960-70 -lukujen vaihteessa. Vanha vieraskirja kertoo näistä ajoista.

 

 

 

 

 

Tässä kohdassa voit kuvailla projektin historiaa ja antaa syitä sen luomiseen. Tässä kohtaa on myös hyvä mainita projektin virstanpylväät ja projektiin osallistuneita henkilöitä.

Meidän käyttäjämme

Arvostavat maaseutua, luontoa, kulttuuria, perinteitä ja ekologisuutta.

 

 

Tässä voit kuvailla tyypillistä käyttäjää ja kertoa miksi tämä projekti on heille tärkeä. On tärkeää motivoida vierailijoita jotta he tulisivat takaisin verkkosivuillesi.

Yhteystiedot

Yläpihan Tila Peri-Sivakantie 250
75700 VALTIMO
050 599 4630 ylapihantila@gmail.com